Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Päivitettyä tietoa:

Nastolan Fysikaalinen Hoitolaitos Oy

Palvelut: Muut hoitomuodot, Fysioterapiapalvelut

Tuki- ja liikuntaelinvaivoihin erikoistunut hoitolaitos.

Yhteystiedot

Timpurintie 2, 15550,
Nastola

Tel. 03-7624888
Fax.

Heillä on henkilökuntaa jotka on  erikoistunut myös Avh asiakkaisiin, n 5: n käyntikerran jälkeen kävelin jo kepin avulla talomme käytäviä päästä päähän.

 

Jaana aloitti perusasioista, voittaakseni kaatumispelosta tulleen jäykkyyden!

 

Voi KELA, miksette uskoneet! kun monesti pyysin apuja ja kuntoutukseen laatua ja lopetitte kuntoutukseni, veitte minulta muutaman vuoden,

(kenelle osoitan laskun menneistä vuosista)?

 

Jo erässä hiljattaisessa väitöksessä todetaan, että kuntoutus kannattaa vuosienkin jälkeen.

ESS2 8.06.08

Telluksen Tallaaja:

Myönteinen asenne auttaa
halvauksesta paranemista

Halvauskohtauksesta voi toipua sitä joutuisammin, mitä myönteisempi potilaan elämänasenne on.

Tuoreesta Teksasin yliopiston tutkimuksessa selviää, että myönteisesti elämään suhtautuvat halvauspotilaat suoriutuivat peseytymisestä, ruuanlaitosta ja muista arkiaskareista paremmin kuin vertailussa mukana olleet kielteisemmin ajattelevat potilaat.

Peurala Sinikka 15.6.2005 Lääketieteellinen tiedekunta Neurotiede Rehabilitation of Gait in Chronic Stroke patients (Kävelyn kuntoutus kroonisen vaiheen aivohalvauskuntoutujilla)

Vastaväittäjä: Dr. Gert Kwakkel, University Hospital Vrije Universiteit, Hollanti
Kustos:Professori Juhani Sivenius, Kuopion yliopisto
Väitöskirjan tiivistelmä:
Pitkään sairastaneen aivohalvauspotilaan liikkumiskykyä voidaan edistää Väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittavat, että pitkään sairastaneet aivohalvauspotilaat voivat oikein suunnatulla harjoittelulla lisätä motorista suorituskykyään. Harjoittelussa on keskityttävä vain siihen taitoon, jota halutaan edistää. Kun potilaan kävelykykyä halutaan kehittää, potilaan on käveltävä keinolla millä hyvänsä. Aivohalvaus ilmenee useimmiten toispuoleisena raajojen toimimattomuutena. Lisäksi voi olla eriasteisia aistitoimintojen häiriöitä, kuten puheeseen tai näkemiseen liittyviä häiriöitä. Aivohalvaus on yleisin neurologinen sairaus maassamme. Aivohalvaukseen sairastuu vuosittain Suomessa noin 14 000 henkeä. Aivohalvauksen syy on 80 %:ssa aivoinfarkti. Aivoinfarktissa on kysymys hermosolutuhosta, joka aiheutuu kudosalueen verenkierron estymisestä tai vakavasta rajoittumisesta. Spontaani aivojen sisäinen verenvuoto on syynä noin 10 % kaikista aivohalvauksista. On todennäköistä, että väestön vanhetessa aivohalvausten lukumäärä pysyy samana tai jopa kasvaa tulevaisuudessa. Siksi aivohalvausten ennaltaehkäisyllä ja hoidolla on huomattava kansanterveydellinen merkitys. Aivohalvauspotilaiden toimintakyvyn palautuminen riippuu monista tekijöistä, kuten nopeasta ensihoitoon pääsystä, hoidosta aivohalvaukseen erikoistuneessa yksikössä ja moniammatillisesta tehokkaasta kuntoutuksesta. Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli arvioida kävelyn kuntoutusta yli puoli vuotta sairastaneilla aivohalvauskuntoutujilla. Kuntoutujat osallistuivat kolmen viikon kuntoutusjaksolle Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronissa, Kuopiossa. Eri tavalla toteutettuja kävelyn kuntoutusmuotoja verrattiin keskenään. Eri ryhmät saivat painokevennettyä kävelyn kuntoutusta erityisessä kävelysimulaattorissa tai aktiivista kävelyharjoittelua fysioterapeutin ja tarvittavien liikkumisen apuvälineiden kera. Kävelysimulaattorissa jalat ovat motorisoiduilla askellaudoilla ja valjailla voidaan keventää kuntoutujan painoa. Kuntoutujien motorista suorituskykyä arvioitiin laajalla testipatteristolla ja harjoittelun sisältö kirjattiin. Myös kuntoutusjakson muu sisältö ja harjoittelun määrä analysoitiin. Aivohalvauskuntoutujien seisomatasapainoa ja asentohuojuntaa selvitettiin. Kuntoutujien asentohuojunta voimalevyllä seisten oli jopa neljä kertaa suurempaa kuin terveillä koehenkilöillä. Asentohuojunnan tarkempi analyysi osoitti, että riippuen sairastuneesta aivopuoliskosta kuntoutujat huojuivat eri laajuudessa ja suunnassa verrattuna terveisiin koehenkilöihin. Intensiivisen kävelyn kuntoutuksen, joka sisälsi painokevennettyä kävelyharjoittelua kävelysimulaattorissa, aiheuttamia muutoksia kävelyn askelpituudessa tai esim. halvaantuneen puolen askelvaiheen kestossa, verrattiin normaalin käytännön mukaisen fysioterapian avulla saatuihin muutoksiin. Riippumatta intensiivisen kävelyn kuntoutuksen menetelmästä, kuntoutujien motorinen suorituskyky parani ja saavutetut positiiviset tulokset pysyivät vähintään kuusi kuukautta. Parantunut motorinen suorituskyky näkyi kävelyn nopeutumisena ja kävelymatkan pidentymisenä, sujuvampina siirtymisinä ja parempana suoriutumisena tasapainotehtävistä. Intensiivisen kävelyn kuntoutuksen menetelmistä sekä painokevennetty kävelyharjoittelu kävelysimulaattorilla että aktiivinen kävelyharjoittelu olivat yhtä hyviä kuntoutusvaihtoehtoja kävelykykyisillä aivohalvauskuntoutujilla. Kuitenkin samassa harjoitteluajassa kävelysimulaattorilla saatiin enemmän askeltoistoja ja pidempi harjoitusmatka. Lisäksi fysioterapeutti kuormittui vähemmän potilaan harjoitellessa kävelyä kävelysimulaattorissa verrattuna tavanomaiseen kävelyharjoitteluun. Intensiivistä kävelyn kuntoutusta saaneiden ryhmässä tapahtui positiivista kehitystä myös tarkoissa kävelymuuttujissa. Neurologian julkaisusarja. ISBN 951-781-366-X
Kuopion yliopisto
Viestintä

Avh,sta tulee väärä kuva kun, julkkiksilla tapahtuu ihme parantumisia, joita toimittajat vielä ruokkii kaikelle kansalle luettavaksi, satoja Avh:n kokeneita olen tavannut, mut en kahta samanlaista, joka päivä n38 suomalaista tämän kokee, ikää, säätyä tai sukupuolta katsomatta, joko synnynnäisen, vuodon, tukoksen tai ulkoisen aiheuttamana, itseltäni (mitään ennalta varottamatta) korkean verenpaineen johdosta katkesi suoni ja vasen puoleni katosi kait huizin newadaan v-94

Hyvin pärjään kun muistan että aina vois huonomminkin olla ja pääsin silloin rajan takaa pois kiitos
Päksin tehon henkilökunnan, jotka pitivät hihastain kiinni eivät laskeneet minuu kokonaan, vaan vain hetkeksi "alakerran isäntää" katsoo, se käynnin hyvin muistan, mitä ja ketä siellä näin.

KELAsta

Jotain on pahasti vialla! ei ainakaan oikein, jos Kelassa käytännössä vain yksi virkailija, voi olla toista mieltä kuin Avh potilaiden kuntoutukseen koulutuksen saaneet fysioterapeutit, sekä valantehneet lääkärit lausunnoissaan ja hylätä näiden suositukset.

 

Syytä olisi tutkia, ovatko Kelan ”kiireet” heidän itsensä aiheuttamia, vaatimillaan turhilla (eivät noteeraa) lausunnoilla ja siksi asioiden pitkittelyllä, joita karsimalla säästöä syntysi, kun turhat ”paperinpyörittäjät” vähenisi, selvästi rationalisoinnin paikka, onko johdossa vikaa? en ota tässä kantaa!

 

Oikeuksiaan hakeneen kuntoutettavan valitus SOSIAALITURVAN MUUTOKSENHAKULAUTANNASTA kestää (kesti) reilut 1,5 vuotta on jo asiakkaan tilanne monesti täysin toinen.  

 

Minkähän koulutuksen ja oppiarvon ko. lautakunnan jäsenet, (tässä vain etukirjaimet) H.R, P.J, R.J, K.A, M.L,  ja  P.S  ovat saaneet? kuinkahan tarkkaa oli nyt asiaani tutkinut kun jo vastauskin meni täysin väärään Kelaan, mielestäni eivät ole edes tutkinut onko virkailijan mielipidettä syytä muuttaa.

Eipä nykyisin etiikat paljon paina, no pidätettiinhän eilen tämäkin Psykiatrian koulutuksen saanut Karadzic työskenteli Belgradissa yksityisellä vaihtoehtoklinikalla spesialistina” jolla on muutama tuhat omallatunnollaan!

Kunnat saavat kuntoutuksesta huutia Valtiontalouden tarkastusvirastolta.
ESS/Katja Luoma

Kunnissa ei ole tarjolla riittävästi kuntoutuspalveluja, moittii Valtiontalouden tarkastusvirasto. Viraston selvityksen mukaan lääkinnällistä kuntoutusta ei myöskään aina saa tarpeeksi ajoissa.
Virasto toteaa, että kuntoutuksella on huomattava merkitys valtiontaloudelle. Kuntoutuksella pyritään pidentämään ihmisten työuria ja auttamaan ikäihmisten omatoimista asumista.
Virasto moittii myös sosiaali- ja terveysministeriötä, joka on ollut kuntien ohjauksessa liian passiivinen.

STT

©2018 pedlari kertoo - suntuubi.com