Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Kotonakin voi äänestää

Kotiäänestyksen ehdot ovat varsin tiukat



Outi Sirviö

- Halvaannuin vuonna 1994, enkä pystynyt sen jälkeen enää liikkumaan kuin pyörätuolilla. Olen aina äänestänyt kaikissa vaaleissa, ja olin menossa vaimoni kanssa äänestämään myös vuoden1995 eduskuntavaaleissa. Menimme kirkonkylän koululle, jossa rappu oli täynnä lunta ja vastassa olivat portaat. En päässyt sisään vaalipaikalle. Se oli ensimmäinen ja ainoa kerta, kun en ole päässyt äänestämään, kertoo nastolalainen Pekka Ollila.
Sen jälkeen hän on päässyt käyttämään äänioikeuttaan vaaleissa, niin kunnallisissa, valtakunnallisissa ja kirkollisissa, äänestämällä kotona.
Sillä äänioikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on rajoittunut siinä määrin, ettei hän pääse äänestys- tai ennakkoäänestyspaikalle ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan. Kotiäänestykseen haluavien tuli ilmoittautua kuntien keskusvaalilautakunnille etukäteen 14. lokakuuta.
- Minulle tulee aina ennen ennakkoäänestystä kotiin tiedote kotiäänestyksestä ja voin joko itse ilmoittautua, tai minulle saatetaan joskus kunnastakin päin soittaa, että haluanko äänestää, Ollila kiittelee.
- Nastolassa on tämän vuoden kuntavaaleissa 19 ennakkoon kotona äänestävää, kertoo vaalitoimitsija Rauni Ojanen.
Asikkalassa kotiäänestäjiä on näissä vaaleissa 22, Orimattilassa 29 äänioikeutettua käytti tätä mahdollisuutta ja Hollolassa kotiäänestäjiä on 18.
Kotiäänestys suoritetaan samaan aikaan kuin ennakkoäänestys.
Suurin osa kotona äänestävistä äänesti viime viikon torstaina ja perjantaina, laitosäänestyksiä tehtiin alkuviikon lisäksi vielä alkuviikosta maanantaina ja tiistaina.

Eroaa vain
vähän normaalista

Kotiäänestykseen pääsevän ehdot ovat hyvin tiukat. Mikäli äänioikeutettu kykenee menemään äänestyspaikalle tai ennakkoäänestyspaikalle omin neuvoin tai kuljetuspalveluita ja äänestysavustajaa hyväksi käyttäen, kotiäänestystä ei järjestetä.
Kotona asuva toinen henkilö, joka kykenee liikkumaan, ei saa myöskään äänestää kotiäänestyksellä, vaikka virkailijat tulevat kotiin tekemään vaalin kotiäänestykseen oikeuttavalle henkilölle.
- Toisaalta, kun kotiäänestyksen ilmoituksia vastaanottava vaalitoimikunta ei saa kysyä äänestäjän syytä tai vammanlaatua miksi hän äänestää kotona, niin tässä voi olla pieni porsaanreikä, Ojanen toteaa.
Kotiäänestys eroaa vain vähän tavallisesta ennakkoäänestyksestä. Suurin ero on siinä, että kotiäänestyksessä on vaalitoimitsijan ja äänestäjän lisäksi oltava läsnä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka allekirjoittaa myös vaalilautakunnalle lähetettävän lähetekirjeen, joka eroaa hieman normaalin ennakkoäänestyksen lähetekirjeestä.
Äänestäjän merkattua ehdokkaansa numeron äänestyslippuun, suljetaan lippu leimattuna kirjekuoreen, joka laitetaan lähetekirjeen kanssa suljettavaan vaalikuoreen.

Vaalikäynti
piristää päivää

Vaalitoimisija Rauni Ojanen ja todistajana toiminut Jaana Riihimäki kiersivät loppuviikosta Nastolassa suorittamassa kotiäänestyksiä.
Pekka Ollila oli todella tyytyväinen mahdollisuudesta äänestää kotonaan.
- Tämä on hyvä keino käyttää äänioikeuttaan, toki tulevaisuudessa tulee eteen varmaan muitakin vaihtoehtoja, itse en pelkää käyttää esimerkiksi tietokonetta, Ollila toteaa.
Vaalitoimitsija Ojanen kertoo, että hänen mieltään lämmittää erityisesti se, että kotiäänestäjät ovat ilahduttavan valveutuneita.
- Meidät kutsutaan koteihin mukavin mielin, ja moni tietää jo ehdokkaansa, ehdokaslistoja ei paljoa tarvitse esitellä, lähinnä tarkastuksen vuoksi, hän toteaa.
Ojanen ja Riihimäki pitävät kotiäänestystä hyvänä keinona vaikuttaa. Ojanen toivookin, että useampi käyttäisi sitä mahdollisuutta, mikäli ehdot vain täyttyvät.
Ojanen on itse kiertänyt vaalitoimitsijana kotiäänestyksissä usean vuoden ajan.
- Minä en kannata esimerkiksi tietotekniikan käyttämistä äänestyksessä, sen rahan voisi käyttää muuhunkin kuin sellaisen järjestelmän luomiseen.
Ojanen tietää ja Pekka Ollila vahvistaa sen, että monelle kotona olevalle kotiäänestys tuo mukavan piristyksen päivään.
- Kun joutuu viettämään koko päivän yksin kotona, on mukavaa, kun joku tulee käymään ja ehtii vaihtaa sanan tai kaksi, Ollila tietää kertoa.


KUVA: Vaalitoimitsija Rauni Ojanen leimaa juuri äänestäneen Pekka Ollilan äänestyslipun Ollilan kotona.

 

 

 

 

 

 

 

22.04.2009 4:00 Eeva Ristkari

Pekka Ollila kertoi jumpparin avulla liikuntakyvyn palanneen jo niin paljon, että oman kotitalon pääsi kiertämään sisätiloissa rollaattorin ja yksipisteisen kepin avulla. Lumien sulamisen jälkeen Pekkakin pääsee pitkän talven jälkeen nauttimaan auringosta omalle pihalleen.

Pekka Ollila kertoi jumpparin avulla liikuntakyvyn palanneen jo niin paljon, että oman kotitalon pääsi kiertämään sisätiloissa rollaattorin ja yksipisteisen kepin avulla. Lumien sulamisen jälkeen Pekkakin pääsee pitkän talven jälkeen nauttimaan auringosta omalle pihalleen.

Katsot keittiön ikkunasta ulos ja 50 metrin päässä on rivi postilaatikoita. Talven aikana ne ovat keittiön omistajalle, nastolalaiselle Pekka Ollilalle saavuttamattomissa. Viiden pimeän kuukauden ajan Ollilan elämä rajoittuu hyvin pitkälti neljän seinän sisälle.

-Eilen pääsin ulkona lakaisemaan pihaa ja katselin kun lintu keräsi pesäaineksia ruusupuskasta, vuonna 1994 aivoinfarktin seurauksena pyörätuoliin joutunut Pekka kertoo kevään merkeistä.

Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, että Pekka pääsee ulos, sillä kaikki piti vaatia kotiin vaikka vammaislaki edellyttää kuntaa mahdollistamaan esteettömän asumisen kotona.

-Vessan oviaukkoa piti laajentaa, jotta mahdun pyörätuolilla sisään ovesta. Kaiteet ja luiskan sain kunnalta painostamalla vaikka ne ovat lakisääteiset.

Edelleen Pekka muistelee kasvot loistaen sitä hetkeä, kun ensimmäisen kerran pääsi pihalle.

-Eihän sitä terve ihminen osaa edes kuvitella miltä tuntuu päästä ulos. Ensimmäistä kertaa pihalla ollessa tulivat naapuritkin ihmettelemään, että kappas Pekkakin on päässyt pihalle.

Päijät-Hämeen aivohalvaus ja afasiayhdistyksen puheenjohtaja ja tukivastaava kertoo oman sairautensa olevan tuntematon - kunnes aivojen verenkiertohäiriö osuu omalle kohdalle.

Ollila sai 15 vuotta sitten 47-vuotiaana aivohalvauksen, joka vaurioitti aivojen vasenta puolta. Halvauksen seurauksena meni liikuntakyky, mutta puhekyky säilyi. Mikäli oikea puoli olisi vaurioitunut, olisi puhekyky saattanut hävitä.

-Olen tyypillinen mies enkä lääkärien ovia availlut. En tiennyt korkeasta verenpaineestani, jonka takia verisuoni katkesi ja vasenpuoleni halvaantui.

Pekka ei kuitenkaan antanut halvauksen viedä elämäniloaan, joka pulpahtelee esiin Pekan kertoessa nykyisistä harrastuksista, kun ura myynnin ja markkinoinnin johtotehtävissä piti jättää. Samoin ystäväpiiri meni kokonaan uusiksi - vain tosiystävät jäivät jäljelle.

-Skypettelen ja istun koneelle. Olen tehnyt itselleni ja monelle kuntoutusystävälleni myös kotisivut, tällä hetkellä kolmesta kuntoutusviikosta Punkaharjulla nauttiva Pekka kertoo.

 


©2018 pedlari kertoo - suntuubi.com