Kunnat karsastavat uuden vammaispalvelulain mukanaan tuomia kustannuksia. Kuntaliitto arvioi, että vaikeavammaisten subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen apuun tulisi maksamaan kunnille jopa 250–350 miljoonaa euroa lisää vuodessa. Lain myötä kunnat joutuvat erittäin hankalaan taloudelliseen tilanteeseen, arvioi Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Jussi Merikallio.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltava vammaispalvelulain uudistus laajentaa vammaisten saamaa henkilökohtaista apua. Lakiuudistus on menossa hallituksen ja eduskunnan käsittelyyn syys-lokakuun vaihteessa, ja sen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden syyskuun alusta.

Vammaisjärjestöt ovat arvostelleet Kuntaliittoa siitä, että se näkee vammaiset ihmiset vain menoeränä ja vastustaa pitkään toivottua uudistusta. Kuntaliiton Merikallio kiistää väitteen jyrkästi ja sanoo liiton olevan lain tavoitteesta sekä sen tarpeesta yhtä mieltä vammaisjärjestöjen kanssa.

– Toteutuessaan tämä kuitenkin tulee rasittamaan kuntataloutta merkittävästi. Ne kunnat, joilla menee huonosti, menee hyvin huonosti tämän jälkeenkin, Merikallio sanoi perjantaina.

Hän varoitti, että kunnat saattavat joutua karsimaan palveluitaan jostain muualta, kuten vanhustenhoidosta, jos rahaa kuluu nykyistä enemmän vammaisapuun.

Merikallio ehdottaakin, että lain voimaantuloa voisi porrastaa. Hyvä hetki voisi olla esimerkiksi vuoden 2010 alusta, jolloin kuntien valtionosuusjärjestelmiin tulee muutos. Se johtaa siihen, että valtio ja kunnat jakavat uusien palveluiden rahoituksen puoliksi, kun nyt kunnat maksavat esimerkiksi vammaisten henkilökohtaisesta avusta kaksi kolmasosaa ja valtio loput.

Tällä hetkellä vammaispalvelut ovat noin neljä prosenttia kaikista kunnan sosiaalimenoista.